Niinpä niin, taas kerran. Taas kerran Sannin kohdalla. Alkaa usko loppua siihen, että tuon kanssa enää koskaan pääsisi pk- puolella kilpailemaan. Jo kolmas kesä peräkkäin, joka meinaa mennä sivuten sairastumisen vuoksi. Harmittaa niin pirusti, kun on nähnyt miten valtava määrä töitä tuon koiran eteen on tehty.
Huhtikuulla Sanni alkoi meidän mielestä käyttäytyä oudosti. Se oli haluton, jopa pelokas, ei halunnut liikkua ja tottiksessa se lopetti hyppäämisen ja noutamisen. Muutos käytöksessä tapahtui hetkessä. Käytiin hierojalla, ei löytynyt erikoisempia jumeja. Siinä sitten samalla alkoi ihmetyttää aina vaan jatkuva karvanlähtö joka ei osoittanut mitään merkkejä loppumisesta. Varasin Sannille ajan lääkäriin. Otettiin verikokeita, joissa maksan ALT-arvo viitearvojen yläpuolella ja tulehdussoluarvo viitearvojen alapuolella. Lisäksi hemoglobiini oli matala. Tutkittiin myös kilppari, ja ne arvot olivat ihan normaalit. Varattiin Sannille aika Univet Kouvola eläinsairaalaan sisätauteihin erikoistuneelle lääkärille. Tällä välillä alkoikin sitten Sannin liikunnassa olla jo muutoksia, se alkoi raahata takajalkojaan ja kompastella etujalkojaan.
Kouvolassa sitten ottivatkin Sannin tilanteen tutkiakseen. Pyöriteltiin useampia vaihtoehtoja. Päädyttiin, että poistetaan hammaskivi sen poissulkemiseksi että joku hammas olisikin lohjennut ja aiheuttanut tulehduksen jonka vuoksi Sanni oireilee. Lisäksi päätettiin että kontroilloidaan maksa- ja munuaisarvot, laaja verenkuva ja otetaan Snap 4DX- punkkitesti. Hampaista ei löytynyt vikaa, mutta helpotus oli suuri kun tuo punkkitesti paljasti syyn Sannin oireisiin. Sanni oli sairastunut punkista tarttuneeseen, anaplasma-bakteerin aiheuttamaan anaplasmoosiin. Tähän on onneksi olemassa lääkehoito. Sannin oireet olivat sairaudelle oikein tyypillisiä. Ensi viikolla ajellaan uudestaan Kouvolaan ja kontrolloidaan tilanne. Tuntuu hyvältä tietää että Sanni on hyvässä hoidossa :) Sanni on jo nyt, viikon lääkehoidon jälkeen vähän paremmassa kunnossa.
Jotain mukavaakin mahtuu meidän kesäkuuhun. Tällä viikolla meillä oli vieraina Jymyn Halti-veli omistajansa Ilonan kanssa. Poikien kasvattaja oli järjestänyt meille kimppakuvauksen Univet Lahteen Juha Pärnäselle. Kuvat on nyt Kennelliitossa lausuttavana, katsotaan mitä sieltä saadaan tulokseksi :) Puhtailta kuitenkin näyttivät niin lonkat kuin kyynärätkin, selässä Jymyllä on 8 lannenikamaa. Tästä pohdintaa on tulossa myöhemmin kesän aikana tänne blogiinkin.
Veljeksillä oli keskenään tosi kivaa, ne tulivat tosi hienosti juttuun keskenään. Yhtään kukkoilua tai elvistelyä ei ollut kummankaan osalta, niillä oli perusajatuksena se että toinen on kiva kaveri. Halti osoittautui olevan kovin samanlainen kuin Jymy, se solahti tähän meidän lapsiperhearkeen niin mutkattomasti että voisi luulla sen olevan jatkuvasti lasten kanssa tekemisissä. Niin hyväpäisiä nämä meidän pojat että ilolla niitä katsoo <3 Kerettiin parin päivän aikana lenkkeilemään ja treenaamaankin yhdessä.
Jymyn seuraamiseen saatiin kasvattajalta hyvä vinkki lähteä työstämään sitä lelulla patoamisen kautta. Laitoin kasvattajalle pari videota Jymyn seuraamisesta, ja hänen mukaansa Jymyn seuraaminen oli teknisesti hyvää mutta ei riittävän intensiivistä. Lelulla palkkaamalla seuraaminen onkin tiivistynyt eikä Jymy einää hae seuraamisen paikkaa niin paljoa. Takapään käyttöön pitää kiinnittää huomiota. Seuraavaksi otetaan työn alle nouto, tai lähinnä noudon palautus. Työtä riittää, mutta aikaahan meillä on :)
Huhtikuulla Sanni alkoi meidän mielestä käyttäytyä oudosti. Se oli haluton, jopa pelokas, ei halunnut liikkua ja tottiksessa se lopetti hyppäämisen ja noutamisen. Muutos käytöksessä tapahtui hetkessä. Käytiin hierojalla, ei löytynyt erikoisempia jumeja. Siinä sitten samalla alkoi ihmetyttää aina vaan jatkuva karvanlähtö joka ei osoittanut mitään merkkejä loppumisesta. Varasin Sannille ajan lääkäriin. Otettiin verikokeita, joissa maksan ALT-arvo viitearvojen yläpuolella ja tulehdussoluarvo viitearvojen alapuolella. Lisäksi hemoglobiini oli matala. Tutkittiin myös kilppari, ja ne arvot olivat ihan normaalit. Varattiin Sannille aika Univet Kouvola eläinsairaalaan sisätauteihin erikoistuneelle lääkärille. Tällä välillä alkoikin sitten Sannin liikunnassa olla jo muutoksia, se alkoi raahata takajalkojaan ja kompastella etujalkojaan.
Kouvolassa sitten ottivatkin Sannin tilanteen tutkiakseen. Pyöriteltiin useampia vaihtoehtoja. Päädyttiin, että poistetaan hammaskivi sen poissulkemiseksi että joku hammas olisikin lohjennut ja aiheuttanut tulehduksen jonka vuoksi Sanni oireilee. Lisäksi päätettiin että kontroilloidaan maksa- ja munuaisarvot, laaja verenkuva ja otetaan Snap 4DX- punkkitesti. Hampaista ei löytynyt vikaa, mutta helpotus oli suuri kun tuo punkkitesti paljasti syyn Sannin oireisiin. Sanni oli sairastunut punkista tarttuneeseen, anaplasma-bakteerin aiheuttamaan anaplasmoosiin. Tähän on onneksi olemassa lääkehoito. Sannin oireet olivat sairaudelle oikein tyypillisiä. Ensi viikolla ajellaan uudestaan Kouvolaan ja kontrolloidaan tilanne. Tuntuu hyvältä tietää että Sanni on hyvässä hoidossa :) Sanni on jo nyt, viikon lääkehoidon jälkeen vähän paremmassa kunnossa.
Sanni kesällä 2012 jälkihommissa. Tästä tuo koira tykkää, ja on siinä vielä hyväkin :)
Samana kesänä treenailtiin hyppynoutoa patukalla
Jotain mukavaakin mahtuu meidän kesäkuuhun. Tällä viikolla meillä oli vieraina Jymyn Halti-veli omistajansa Ilonan kanssa. Poikien kasvattaja oli järjestänyt meille kimppakuvauksen Univet Lahteen Juha Pärnäselle. Kuvat on nyt Kennelliitossa lausuttavana, katsotaan mitä sieltä saadaan tulokseksi :) Puhtailta kuitenkin näyttivät niin lonkat kuin kyynärätkin, selässä Jymyllä on 8 lannenikamaa. Tästä pohdintaa on tulossa myöhemmin kesän aikana tänne blogiinkin.
Veljeksillä oli keskenään tosi kivaa, ne tulivat tosi hienosti juttuun keskenään. Yhtään kukkoilua tai elvistelyä ei ollut kummankaan osalta, niillä oli perusajatuksena se että toinen on kiva kaveri. Halti osoittautui olevan kovin samanlainen kuin Jymy, se solahti tähän meidän lapsiperhearkeen niin mutkattomasti että voisi luulla sen olevan jatkuvasti lasten kanssa tekemisissä. Niin hyväpäisiä nämä meidän pojat että ilolla niitä katsoo <3 Kerettiin parin päivän aikana lenkkeilemään ja treenaamaankin yhdessä.
Jymyn seuraamiseen saatiin kasvattajalta hyvä vinkki lähteä työstämään sitä lelulla patoamisen kautta. Laitoin kasvattajalle pari videota Jymyn seuraamisesta, ja hänen mukaansa Jymyn seuraaminen oli teknisesti hyvää mutta ei riittävän intensiivistä. Lelulla palkkaamalla seuraaminen onkin tiivistynyt eikä Jymy einää hae seuraamisen paikkaa niin paljoa. Takapään käyttöön pitää kiinnittää huomiota. Seuraavaksi otetaan työn alle nouto, tai lähinnä noudon palautus. Työtä riittää, mutta aikaahan meillä on :)
